Kulttuurishokki

Sydneyssä ollaan! Lentokentällä kaikki sujui mutkitta. Koneessa piti täyttää maahantulokortti, jota tuli näyttää pariin otteeseen lentokentällä. Tulli vahtii tarkkaan, mitä maahan tuodaan. Kiellettyjen tavaroiden ja elintarvikkeiden lista on lähes loputon. Rajalla mentiin seisomaan tavaroiden kanssa merkitylle alueelle, jossa koira haisteli yksityiskohtaisesti kaikki matkatavarat. Tullin läpi pääseminen oli kuitenkin nopeampi ja vaivattomampi prosessi, kuin osattiin oottaa.

Kentältä lähti hostelleille erillinen Shuttle bus, joka jätti meidät suoraan Wake up -hostellin eteen. Kello oli paikallista aikaa noin 8 aamulla ja väsymys oli kamala.. Hostellilla päästiin onneksi suoraan omaan huoneeseen, vaikka sinne oli tarkoitus päästä vasta 12 päivällä. Huone on 8 hengen dormi, jossa on sekä tyttöjä että poikia. Ei mitään hajua, keiden kanssa tullaan nukkumaan samassa huoneessa seuraava viikko.. Hissillä ylimpään kerrokseen kohti huonetta 704.. Jännitti niiiiin paljon!!!

Kun mentiin huoneeseen, siellä oli kaksi 19-vuotiasta belgialaispoikaa ja yksi ranskalainen poika, jonka iästä ei oo mitään hajua, koska se ei juurikaan puhu mitään.. Herätettiin kaikki ku tultiin huoneesee, mutta painuttiin itekki suorilta sänkyyn ja siinä nukuttiin sitte täysin tiedottomassa tilassa iltapäivään asti.

Kooma

Hostelli on ihan keskustassa rautatieaseman vieressä.

Kooman jälkeen tutustuttiin kämppiksiin ja lähettiin kauppaan ostamaan ruokaa ja juomaa. Kaikki elintarvikkeet (paitsi viini) on melko kalliita... Aikalailla Suomen hintatasoa. Huoneessa alko samantien pippalot ja melko pian sen jälkeen, ku päästiin takas hostellille, saatiin kolme uutta brittikämppistä; 2 tyttöä ja 1 poika. Kaikki on tosi mukavia ja porukkaa ramppas muistaki huoneista. Täällä hostellissa tuntuu, että kaikki on kavereita keskenään! Ihan sama, kenelle meet puhumaan, niin juttua riittää.

Kämppksiä ja muutamia muita!

Illan päälle huoneesta siirryttiin alakerran Sidebariin, joka on reppureissaajien kesken tosi suosittu. Ja jos joku on varmaa, niin se, että reppureissaajat osaa bailata.. Monen tunnin tanssimisen jälkeen uni taas maistu!

Seuraavana päivänä ei hirveesti saatu mitään aikaseksi.. Jetlag plus pikkunen darramos ei oo kauheen mukava yhdistelmä.. :D nukuttii päikkärit ja sen jälkeen lähettiin ekaa kertaa käveleen keskustaan. Noin puolen tunnin kävelymatkan päässä on Sydneyn suurimmat nähtävyydet; Oopperatalo ja Harbour bridge. Pimenevä satama oli niin kaunis näky, että kumpiki vaa tuijotti silmät pyöreinä.. Ne maisemat, joita oltiin kuolattu vaan internetin välityksellä, oli nyt ihan meijän naaman eessä!!

Harbour bridge

Oopperatalo

Jäbä maalas keskellä kävelykatua

Tän meijän parin tunnin retken jälkee alko vaihteeksi taas juhliminen :D Käytiin keskustassa paikallisten suosimassa baarissa, mutta oltiin varmaan ainoat ihmiset Sydneyn ulkopuolelta, joten päädyttiin tuttuun ja turvalliseen Sidebariin, jossa meno oli vielä hullumpi kuin perjantai-iltana. Väsy kuitenki iski suht aikasessa vaiheessa ja päätettiin suosiolla luovuttaa ja lähtee nukkumaan..

Hostellin huonot puolet ollaan saatu kyllä koettua ihan omakohtasesti, kun porukkaa ramppaa huoneeseen ja ulos jatkuvasti ja valot menee kiinni ja auki.. Siinä, missä me hiivittiin baarista huoneeseen kännykän taskulampun valossa, brittiläiset löi neljältä aamuyöllä valot päälle puhuen kovaan ääneen puhelimessa. Kaikilla ei vaan oo samanlaiset tavat kuin meillä suomalaisilla..



Huone ennen brittejä.....

...ja huone brittien jälkeen

just nice....